 | ~*~*~*~ |
Meistä
|Uutiset
| Malla
| Seela | Harrastukset | Tulokset | | Muistoissa
| Australiankarjakoira | Linkit |Etusivu | FI MVA BH TK1 COSSAK'S WYNNE-VAUGHAN & WALLAROO MISS MONEYPENNY ~*~*~*~ |  |
SIVULLA ESIINTYVIEN KUVIEN LUVATON KÄYTTÖ KIELLETTY!
Aino Kinnunen
AUSTRALIANKARJAKOIRA "Vahva, kiinteä, sopusuhtainen työkoira, jolla on kyky ja halu toimittaa sille annettu vaivalloinenkin tehtävä. Kaikki työkoiralle vieraat luonne- ja rakennepiirteet ovat vakavia virheitä." Ja mitä tämä tarkoittaakaan? Karjakoiraa pohtiessa ensimmäisenä niistä tulee mieleen vahvuus: pulleat lihakset, vahva luusto ja olemus, suunnaton ponnistusvoima kohti tervehtijän kasvoja, ja jomotus leuassa tervehtimisen jälkeen. Australiankarjakoira on luotu työkoiraksi oloihin, joissa englantilaiset paimenkoirat eivät kyenneet työskentelemään. Koiran piti jaksaa liikkua, myös sen luonteelta vaadittiin paljon - hyvä työkoira on tarpeeksi kova jatkaakseen töitään haverinkin jälkeen varomatta liikoja, mutta tarpeeksi älykäs oppiakseen tälleistä. Karjakoiran oli tehtävä itsenäisiä päätöksiä, ja suojeltava karjaa varkailta ja haittaeläimiltä. Välimatkat Australiassa ovat suuria, joten koirassa tuli olla myös fyysistä voimaa, jotta se jaksaisi. Liian raskaasta koirasta ei olisi ollut pitkäkestoiseen työhön, mutta koira ei saanut olla liian kevyt, jotta se ei menisi karjan seassa rikki. Karjakoirasta tuli collien, dingon, dalmatialaisen ja bullterrierin erikoinen sekoitus, jossa pyrittiin löytämään tasapaino kestävyyden ja voiman, itsenäisen työskentelijän ja ohjaajapehmeän paimenen välillä. Karjakoiran kehitykseen suuresti vaikuttaneen Thomas Hallin Hall'n heelereistä sanottiin, ettei koskaan tulisi parempaa karjakoiraa. Ja ehkä näin voidaan sanoa edelleen, sillä lopulta karjakoiran korvasi vain helikopteri. Karjakoiran tausta ei ole helpoin mahdollinen, jos ajatellaan nyky-yhteiskuntaa, ja sen vaatimuksia koirasta lemmikkinä. Vahva, vahtiviettinen, alkukantainen, älykäs ja nopea koira tarvitsee omistajan, jolla on halua paneutua koiraansa. Olemassaolevilla ominaisuuksillaan karjakoirasta saa helposti "ongelmakoiran". Toisaalta, pienellä vaivannäöllä siitä saa upean seuralaisen ja harrastuskoiran. Olisi sääli, jos karjakoirasta rotuna tulisi vain tietynnäköinen koira, jonka syvin olemus ja luonteen voima uhrattaisiin kauttalltaan helpomman, sosiaalisemman hajuttoman ja mauttoman koiran saamiseksi. Ei voida myöskään ajatella, että hyvä karjakoira on yhtä kuin vaikea karjakoira. Kun ei ole mahdollisuutta testata koiria siinä työssä, jossa niitä on käytetty, on vain palattava siihen, mitä karjakoirasta on kirjoitettu, ja tarkasteltava sitä, millainen koiran olisi täytynyt olla kyetäkseen työskentelemään: Karjakoiran tulisi olla rohkea, sillä ei voi olla halua ja kykyä suorittaa vaivalloisia tehtäviä, jos se pelkää. Hermorakenteeltaan huono koira ei kestäisi karjan ja yksin työskentelyn painetta. Kyetäkseen toimimaan oikea-aikaisesti ja reagoimaan asioihin oikealla volyymillä, karjakoira ei saisi olla tempperamentiltaan liian vilkas tai flegmaattinen. Liian aggressiivinen ja toisaalta myös liian kiltti koira ei toimisi töissään. Koira jolla ei ole taistelutahtoa, joka ei nauti lihastensa ja leukojensa käytöstä, tuskin työskentelisi pitkäjännitteisesti vaativissa olosuhteissa. Taistelutahto on koiran voimavara silloin kun sitä väsyttää, pelottaa tai siihen sattuu. Hyvä karjakoira on tasapainoinen, sinnikäs ja luonteeltaan vahva koira. Se on luotettava perhekoira ja mainio harrastuskaveri moneen menoon. YLEISTÄ SUOMALAISISTA AUSTRALIANKARJAKOIRISTA Yleisin harrastus karjakoiran kanssa on näyttelyt. 92 karjakoiraa on saavuttanut Suomen muotovalion arvon, kotimaisia näyttelykäyntejä tehdään vuodessa reilu 200, Suomen australiankarjakoirien erikoisnäyttelyyn osallistuu yleensä n. 40 koiraa Käyttövalioita rodussa on 4, palvelus- ja pelastuskoirakoekäyntejä on n. 10-20 vuodessa Suomen tottelevaisuusvalioita on 2, tottelevaisuuskoekäyntejä n. 40 vuodessa Vesipelastusvalioita on yksi, koekäyntejä n. 2-10 vuodessa Suomen agilityvalioita on myös yksi, kisakäyntejä karjiksilla on n. 50 vuodessa Käyttäytymiskokeen on suorittanut 34 koiraa, koekäyntejä vuodessa n. 5 Luonnetestattuja karjakoiria on yhteensä n. 200 kappaletta, osa testatuista koirista on virolaisia. Koekäyntejä tulee vuodessa n. 20 Rekisteröityjä karjakoiria on yhteensä 861, vuodessa rekisteröidään n. 30-40 koiraa, tuontikoiria näistä on n. 1-5 kappaletta vuodessa Australiankarjakoirien rotuyhdistyksen sivut osoitteessa: http://www.sakkry.com/index.php |