Sunnuntaina Mallan kanssa Pieksämäellä tokoilemassa. Koiraparka, mitä joutuu kestämään. Ohjaaja mm. pudotti noutokapulan koiran päälle luovutuksessa kun kädet tärisi niin kauhiasti. Tuloksena AVO2/141 pistettä, mutta kipinää kokeisiin olisi, ehkäpä tammikuussa taas!
Nyt ootellaan ensi viikonlopun näyttelyä ja kahden viikon päästä lopetetaan harrastusvuosi JAT:in agilitykisoissa.

Syksy on jo pitkällä ja opiskeluihin ollaan aika pitkälti keskitytty. Agiharrastus on jatkunut Muuramessa ja eteenpäin taas menty Mallan kanssa - enpä olisi paljon tuon mahtavampaa ensimmäistä agikoiraa toivoa. Akka on niin täynnä tulta ja tappuraa, mutta silti aina kuulolla, tekee tunnollisesti miten neuvotaan.

Seelan varalle on kaikennäköisiä suunnitelmia, Jyväskylä KV lähestyy hurjaa vauhtia ja pikkulikka on ilmoitettu myös kumpaankin Voittaja-näyttelyyn. Tammikuu tuokin sitten mukanaan agilityn alkeiskurssin ja jossain vaiheessa pitäisi suunnitella terveystutkimuksiakin.

Aiemmin syksyllä käytiin Mallan kanssa Tampereen ryhmänäyttelyssä ja Mallahan repäisi olemalla VSP! Tähän hyvä jättää näyttelyt joksikin aikaa, keskitytään nyt sitten taitolajeihin kun ollaan todistettu että kukkii se perunakin - saati Pygmi. ;) 

Mallan kanssa eilen käytiin kurkkailemassa avoimen luokan ihmeitä tokokokeen merkeissä, ja ehkäpä pitää lähteä kurkkailemaan uudelleenkin - hauskaa oli ja kakkostulos saatiin maahanmenon harmittavan nollan jälkeen. Vielä on vähän säätöä uusissa liikkeissä, mutta eiköhän se tasapaino pikkuhiljaa löydy.

Muutenkin elämä rullailee oikein kivoissa uomissa, ja akat tulevat mainiosti juttuun keskenään. Seela on arjessa erittäin helppo ja tottelevainen pieni koira. Ja pienellä tarkoitan pientä. Joku kääpiökirous selvästi seuraa minua, vaan kyllähän nyt Pygmi oman Kääpiön tarvitsikin (joskus siihen Kääpiöön voi liittää etuliitteen äly-). Seela ei yritä haastaa Mallaa, ja joskus kun Malla kuvittelee, että kukaan ei katso, se menee Seelan viereen nukkumaan tai nuolemaan Seelan silmiä tai korvia. Laumaelämä Ellin koirien kanssa on myös sopuisaa.

Malla ja Mio täyttivät 23.10 kokonaiset neljä vuotta. En voi käsittää, mihin aika on vierähtänyt! Nyt voi jo aikalailla huvittuneena muistella alkutaipaleita "penskojen" kanssa, kelpo koiria niistä on kasvanut kovasta yrityksestä huolimatta. Onnea Wonkalle, Neetille, Tinkalle, Mistylle ja Zorrolle ja paljon reippaita karjismaisia vuosia ja omistajille harmaita hiuksia lisää!

Lisäilin pari uudehkoa kuvaa likoista, kiitos Tiinalle taas upeista kuvista!

Erikoisnäyttelystä mahtavia tuloksia, Seela ja Malla saivat erinomaiset ja Seela voitti luokkansa ollen myös ainut erinomaisen saanut juniori. Ellin menestys Katlan ja Mion kanssa jatkuu: Mio toista kertaa peräkkäin erkkarin VSP ja Katla sijoittui PN-2:si ja sai sertin. Iita (Cossak's Patchwork Peggy), joka keväällä pelastettiin surkeista oloista oli hienosti vetskunarttujen toinen ja sai ERI:n. Hienosti on muori kuntoutunut! Miinan Nerri-siskoakin nähtiin ja muori oli veteraaniluokan neljäs erinomaisella laatuarvostelulla! Onnea tasapuolisesti kaikille menestyneille ja kiitos kivasta erikoisnäyttelystä!

Muitakin hienoja tuloksia, Minna ja Niilo suorittivat hyväksytysti pelastuskoirien alemman luokan rauniokokeen. Mahtavaa!

Malla on juoksussa joten JATin kisat jäivät meidän osalta väliin.

Lauantaina ratkottiin karjakoirien agilityrotumestaruudet, osallistuimme Mallan kanssa kahdelle radalle, josta ensimmäiseltä saldoksi 15 vp ja 3. sija melkoisen reippaalla ajanalituksella. Itse mestaruusrata kosahti alkuunsa, mutta paljon oli hyvää, ja varsinkin toka rata tuntui mukavalta ja rennolta ohjata hylkäyksen jälkeen. Videot löytyvät tulossivulta. Onnea Mira ja Nasta mestaruustittelistä!

Tänään sitten Malla yllätti Heinolan näyttelyssä ja valloitti tuomarin täältä tulen minä -asenteellaan: tuloksena kaivattu viimeinen serti, vsp ja Suomen muotovalion arvo. Roppiparia vähän hymyilytti, sillä Tarjan Welmu valioitui samassa näyttelyssä. Paljon onnea!
Heinola oli myös Seelan virallinen näyttely-debyytti ja tuloksena neidille JUN-EH, JUK1. Pikkuinen oli tuomarista "cute little baby", mutta se nyt ei ihan riitä. Vaan olen tyytyväinen, tavoitteet tälle päivälle täyttyivät - kaikensävyiset punaiset kelpaavat erittäin hyvin. :)

Kiitoksia kaikki onnittelijat, kaverit, avustajat, kanssakilpailijat ja tsemppaajat tämän etapin varrelta, tästäkin päivästä selvittiin kaikesta sekoilusta huolimatta, ja ilman teitä olisi aika ankeaa harrastaa! Ja erityiskiitos Carinalle kivasta viikosta ja mahdottoman hienosta valiokoirasta!

Suru-uutisia:

Akkojen kanssa ollaan oltu nyt Helsingin turneella, iskää moikkaamassa ja tutkailemassa millaista on stadikoirien elämä - Mallasta tylsää, kun vapaanajuoksutuspaikkoja on rajoitetusti, Seelasta ihan samanlaista kun muutenkin kun neiti on niin helppo irtipidettävä.
Seela oli menneenä sunnuntaina Tuomarikartanon pentunäyttelyssä Mähösen Markun arvosteltavana, ja erityiskiitokset neiti sai avoimesta ja ystävällisestä suhtautumisestaan näyttelytilanteessa - vaikka Seelassa on noin pidättyväisyyttä, se mieluummin istuu mun jaloissa kun lähtee ventovieraiden hömpötyksiin mukaan, niin se on ollut tosi reipas joka näyttelyssä. Tuomarinkartanosta reippaalle pienelle akalle palkinnoksi ROP-PENTU, KP ja siankorva. (Ja emännän hyllynkoristeeksi oheiskrääsää).
Tänään oltiin Mikkeli KV:ssa kera molempien - Seela jatkoi ROP-PENTU -linjalla myös viimeisessä pentunäyttelyssään, ja Malla haki sertin jälkeen maan pinnalle palauttavan EH1:n. Ei ehkä voi sanoa, että päivä oli mitä mainioin kun vettä tuli kun esterin perseestä, mutta seura oli hyvää ja oheiskrääsä jälleen mieluista.
Maanantaina suunnataan eläinlääkäriin hakemaan tarvittavat madotukset ensi viikonlopun Viron reissua ajatellen - saisi vaan toi Seela lopetella hiljalleen juoksunsa (ja Malla olla aloittamatta!), niin olisi vähän iisimpää matkustaa.

Karjisjoukkueen voimin olimme Kangasalaa toko-sm:iä valloittamassa, ei ehkä nyt ihan häikäisty supertuloksilla, mutta oltiinpahan ainakin tyylikkäitä! Kiitos kaikille mukavasta päivästä!
Mallalle alo2/158,5 pistettä, seisominen nollille (mikään ei ole niin varmaa kun se, että aina joku juttu menee mönkään), mutta tyytyväinen olen Mallan suorittamiseen. Kisaolosuhteet meille taas vaihteeksi jonniinverran haasteelliset.

Huh, hulinaa, ja päivitykset tuhottoman myöhässä. Pari viikkoa sitten käytiin Jyväskylässä tottelevaisuuskokeessa tuloksena ALO2/153 pointsia. Ei annettu asian pahemmin lannistaa - suuntasimme eilen kohti Pieksämäkeä, ja kotiintuliaisena ALO1/177 ja sijoitus neljäs. Aikamoista vääntöä oli!

Näyttelyitäkin on pariin viikkoon mahtunut muutama. Viikko sitten Varkaudesta saatiin pitkästä aikaa tuliaisia kotiin Mallan ollessa PN-2 ja saadessa vara-sertin. Tänään vietettiin pitkä ja aurinkoinen päivä Raumalla, ja tuloksena EH, mikä olikin sitten päivän paras tulos. Eli roppihan se oli periaattessa, eikös? ;)

Seela on löytänyt uimisen ja kesän riemut, kuten kuvasta näkee!

Mahtava päivä karjiksilla tänään. Sakkryn järjestämästä BH-kokeesta hyväksytyn saivat kaikki neljä osallistunutta australiankarjakoiraa. Joukossa olivat Ellin Katla ja Miinan poika Niilo! Suuret onnittelut kaikille koirakoille.
Me mölleiltiin taas Mallan kanssa. Tällä kertaa tuloksena vaan mahtavia kuvia, joita lisäilin harrastussivulle. Kiitos Tiina niistä!

Mallan kanssa ollaan mölleilty agia parin viime viikon aikana oikein urakalla. Jyväskylässä on meneillään eri seurojen yhteinen möllicup ja kaksi "osakilpailua" takana Mallan kanssa. Joka kisassa on kaksi rataa - möllit ja kilpailevat. Me saadaan meidän kahden hylyn takia osallistua myös mölleihin. Mulle kisakokemus ja jännittämisen harjoittelu tulee kyllä tosi tarpeeseen. 

Palkintopusseja on neljältä radalta tullut kotia kolme, ja tuloksia samoin. Tänään tehtiin sitten kilpailevien radalla hylky vaikeassa paikassa rataa. Video ykkösrataan on täällä, ja video kakkosrataan täällä.

Viikonloppuna oltiin kasvattajan luona nautiskelemassa etelän keväästä. Aurinko paistoi, koirat sai hengailla ulkona ja grilliruoka oli hyvää. Pyörähdettiin Lahden KV:ssa. EH:han sieltä taas napsahti, vaan nyt voitettiin niin kova kilpakumppani, että ei paljoa märehdittänyt. Onnittelut voittajille, kiva oli nähdä taas muita karjisimmeisiä!

Mallan kanssa olisi kova into kisaamaan, mutta resurssit noin muuten ei meinaa antaa periksi. Joten me jatketaan taas sunnuntaina möllicupin ratojen ja kisapaikkojen valloittamista ja kokemusta kerryttämässä.

Koiralauma pääsi Tiinan kameran eteen viikko siiten, ja kuvat olivat tosi ihania ja upeita. Joten tuossapa pikku-akkojen kevätfiiliksiä kuvin. :)

Starttasimme Mallan kanssa ensimmäistä kertaa virallisissa agilitykisoissa pitkäperjantaina Joensuussa. Tulokseksi saatiin kaksi hylkyä, kiitos ohjaajan jännittämisen, ja runsaasti hyvää mieltä, kiitos mahtavan koiran.
Videot löytyvät Mallan tulokset -sivulta ja treeniblogista.
Muuten ei meidän sakille kuulu ihmeempää. Seela kasvaa ja pudottelee hampaita, omistaja aloittaa viimeisen viikon harjoittelupaikassa ja rapakelejä odotetaan kauhunsekaisin tuntein kunnolla alkavaksi.
Malla on ilmoitettu Lahden, Varkauden ja Rauman näyttelyihin.
Tässä vielä ihan tuore pääsiäiskuva pikku-akoista.

Tampere KV oli eilen, ja kotiin palattiin Mallan kanssa ERI-nauhan kanssa. Vitsit, olen niin iloinen, Mallallakin oli kivaa, kun kerrankin minä en skitsonnut sen hännästä vaan annoin pikku-akan esiintyä just niin reippaasti kun halusi.

Kiva oli tavata tuttuja ihmisiä ja koiria, päivästä tuli melko pitkä - oltiin yhdeksältä vasta kotona. Seela pääsi leikkimään itseään kolme päivää nuoremman laekenoispentu Luuran kanssa. Luura on Tarjan lauman uusi persoonallinen tulokas, ja kaksikolla synkkasi heti.

Ei ollut huono päivä kaverikoirillakaan: Rini sai taistelu-ERI:n avoimesta luoksasta ja Hannan tytöt loistivat tokorintamalla. Mahtavaa!

Mulla on Mallalle suunniteltuna vähän actionia keväälle. Katotaan, miten vaan rahoitus järjestyy. Mulla alkoi harjoittelu, joten koirat joutuu totuttelemaan olemaan kotona vähän pidempiä aikoja. Katotaan missä kunnossa mun työpöytä tän jälkeen on. Seela kun on vähän kokeillut hampaitaan tohon kulmaan....

Seelan paperit saapuivat tänään Saksasta, joten nyt lauman uusi vahvistus näin virallisesti esiteltynä (blogissa Seelan kuulumisia olenkin kirjoitellut jo aiemminkin):

Kuukausi sitten Saksasta lensi elämää ilostuttamaan ja pentuarjen kamaluuksista muistuttelemaan Seela, Wallaroo Miss Moneypenny. Lentokopasta syliin putkahti iloinen pieni karjakoira, ja sillä linjalla se on kotonakin jatkanut.

Outoa on ollut opetella, outoa on ilman Miinaa, ja Mallakin on ollut stressaantuneen ja väsyneen oloinen kaikesta hulinasta. Nyt kun itse rauhoitettiin tilanne kotona, niin se on ruvennut tekemään reippaammin tuttavuutta Seelan kanssa, ja iltaisin niillä on kivat painit pystyssä pitkin kämppää. 

Seela on ollut tänä mennessä kaikenkaikkiaan tosi reipas, avoin, leikkisä ja itsevarma pentu. Monet itkut se on mun poskilta nuollut pois, ja auttanut omalta osaltaan raskaassa surutyössä.

12.1.2009

Cossak's Ninna-Mincka 8.3.1998-30.12.2008

Palasin vasta kotiin joululomalta, joten siksi myöhäinen päivitys. Blogista tämän uutisen on voinut lukea aikaisemminkin.

Tyhjältä tuntuu, oudolta, hiljaiselta ja surulliselta. Mutta myös tyyneltä.  

Viimeisenä aamuna käytiin pitkä lenkki metsässä, särkylääkkeen voimin. Miina seurasi tossa vasemman jalan vieressä niin kuin aina, ja syötin sille monta, monta, monta kourallista froliceja. Ja se oli Miinasta ihanaa.

Eläinlääkärille otin mukaan Mallan, treeniliivin, lempilelun ja lisää froliceja. Oltiin ajoissa ja tein parkkipaikalla viimeisen treenin, seuraamista, luoksetulon pysäytyksiä, luoksetuloja. Ja Miinan naama loisti onnesta ja ilosta. Se sai pallon loppupalkaksi ja juoksi häntä heiluen äitin, Ellin ja parhaan ystäväni luokse kertomaan kuinka hieno se oli.Maailman paras ja rakkain.

Miina nukahti rauhallisesti, ja uni oli kevyttä pitkästä aikaa. Ei raskasta hengitystä kun oli hankala olla, vaan hyvää unta, ja helppoa. Niin helppoa, etten huomannut viimeistä hengitystä, vaikka olin siinä ihan vieressä.